Levyarvostelu: Serafiel – The Marks

Nelihenkinen indie pop-rockia soittava Serafiel-yhtye julkaisi pitkään odotetun debyyttialbuminsa The Marks kesäkuussa 2013. Kesän aikana  isommillakin lavoilla niin kotimaassa kuin ulkomailla vieraillut yhtye on panostanut taustaryhmänsä kanssa ensituotoksensa laatuun kiitettävällä tavalla. Serafielin debyytti kuuluu eittämättä vuoden tuotannolliselta jalanjäljeltään laadukkaimpiin albumeihin.

Serafielin debyyttialbumia voidaan kuvailla koukuttavaksi kokonaisuudeksi. Levy on tuotannon osalta korvia hivelevä. Kaikki tapahtuu osuvasti ajallaan ja lopputulos on yksiselitteisen laadukas. Kappaleet edistyvät sopusoinnussa kokonaisuuden kanssa ja itse asiassa koko levy on yhtä suurta kokemusta. Painotus ei ole yksittäisessä kappaleessa vaan koko paketissa ja tästä syystä yhden kappaleen irrottaminen ja kuuntelu erillään muista ei välttämättä avaa koko viisautta. Ja osin tästä syystä, vaikka kappaleet, niin taidokkaasti kuin ovatkin rakennettuja ja koostettuja, sykähdyttävät, ajautuvat yksittäiset kappaleet tarttuvien kertosäkeiden ja melodioiden sijaan etäiseen taustamusiikin rooliin, eivätkä jää kovinkaan herkästi soimaan korvien väliin. Kuuntelijan ja yhtyeen välinen vuorovaikutus jää viittä vaille vajaaksi henkilökohtaisen ulottuvuuden ja kappaleiden puhuttelevuuden karatessa useammassa kohdassa hieman kaukaiseksi laulujen ollessa paikoin liiankin toistensa kaltaisia.

Serafielin musiikissa lähtöpiste on Jumalan Sanassa. Yhteys lähtöpisteen ja lopputuloksen välillä on hieman epämääräinen, mutta asiaan vihkiytyneelle ja albumin kansilehteä tarkemmin selaavalle lopulta kirkastuva. Sanoitukset käyskentelevät sanan reunamilla liikehtien ja pohdiskellen, mutta viipyen lopulta sanassa kuitenkin vain pintaraapaisun omaisesti. Rohkeampi ja suorempi lähestymistapa olisi voinut saada levyn erottumaan selkeämmin sanomansa edistäjänä.

Mieleenpainuvin kappale

Vaikka As I Wait for You ei kuvaa yhtyeen musiikillista osaamista parhaiten, koskettaa se syvimmältä. Kaipuu lähteneen läheisen luo, kuten se niin monen kohdalle maallisen vaelluksen aikana osuu, on raastavaa. Mutta, kuten Serafielkin tässä kappaleessa kertoo, on iäisyydessä kohtaaminen vielä edessäpäin.

Yhteenveto

Oman tyylisuuntauksensa opit onnistuneesti sisäistäneen yhtyeen debyyttialbumi The Marks on onnistunut levy. Tyylilajin uranuurtajia on opiskeltu tuotantoportaassa ja kokonaistoteutus on mallikelpoinen. Serafiel on äänimaailmallaan ja musiikillaan onnistunut poikkeamaan sopivasti suomalaisen kristillisen musiikin valtavirrassa vallitsevasta musiikkityylistä. Tyylillisesti yhtenäinen kokonaisuus aukeaa virheettömänä musiikin soljuessa melankolisen verhon takaa eteenpäin vakavan tasapainoisella sykkeellä aaltoillen, mutta varsinaisesti puhuttelevia ja erityisen pysäyttäviä kappaleita ei jostakin syystä tasaisesti ytimen ympärillä liikkuvista ja tunnelmalle uskollisuuttaan huokuvista sovituksista ja sanoituksista löydy.

11.9.2013 / Lassi

Tämä pysäytti

Yhtyeen ympärille on luotu maailma ja tunnekokemus, joka ammattimaisuudessaan rikkoo rajoja. Yhtyeellä on ehdottomasti eväät isompiinkin ympyröihin.

Julkaisutiedot: Serafiel, The Marks (Medusa Production Oy, 2013)

lassi

lassi

Lassi Rosala on LupausNetin perustaja ja ylläpitäjä.
lassi

Viimeisimmät artikkelit, lassi (Katso kaikki)

About The Author

lassi

Lassi Rosala on LupausNetin perustaja ja ylläpitäjä.